Mikko Kiesiläinen

Suomi tarvitsee kuntien pakkoliitoksia

Kunnat ovat liian pieniä selviämään niille asetetuista tehtävistä ja velvoitteista

Sote-uudistusta on perusteltu toistamalla mantramaisesti, että sote-palveluiden järjestämiseen tarvitaan “leveämmät hartiat”. Tästä ovat samaa mieltä myös useat sote-uudistuksen vastustajatkin. Lähes tulkoon kaikki hyväksyvät sen, että suuri osa Suomen 311 kunnasta ovat liian pieniä järjestääkseen kustannustehokkaasti lain velvoittamia sote-palveluita. 

Asiantuntijoiden mukaan sote-palveluita järjestävän alueen tulisi kattaa vähintään 50 000-100 000 asukkaan väestöpohja, jotta toiminta voisi olla kustannustehokasta. Useimmissa muissa EU-maissa on päädytty selvästi tätä suurempiin yli puolen miljoonan asukkaan järjestämisalueisiin.

Esimerkiksi Suomen kanssa lähes samankokoisen väestöpohjan omaavassa Irlannissa on päädytty siihen, että yksi järjestäjä järjestää sote-palvelut koko väestölle. Tosin sanoen 4,8 miljoonan asukkaan Irlannissa on tasan yksi sote-alue. Tämä vaihtoehto on saanut minusta liian vähän huomiota Suomessa. Mihin vain hieman isompi Suomi tarvitsee 18 sote-aluetta?

Sama ongelma koskee myös muita kuntien tuottamia palveluita. Muut kuntien tuottamat palvelut kuten opetus ja varhaiskasvatus eivät edellytä yhtä suurta väestöpohjaa kuin sote-palvelut, mutta osa kunnista on liian pieniä itse tuottamaan niitäkään. 

Tänä keväänä Puolangan kunta päätti ulkoistaa koko varhaiskasvatuksen. Puolangan pormestari totesi asian suoraan ”Meillä lähtökohtana on se, että jos kunnalla on kymmenen ihmistä töissä päivähoidossa, niin se ei ehkä ole paras sen kehittäjä.”

2700 asukkaan Puolangan kunta, jossa syntyi viime vuonna kahdeksan lasta, ei ole järkevä yksikkö varhaiskasvatuspalveluiden tuottamiseen tai järjestämiseen. Useammassa kuin joka toisessa kunnassa syntyi viime vuonna alle 50 lasta. 

Ongelma on, että Suomessa on liian monta liian pientä kuntaa. Ratkaisu tähän ei ole tehtävien siirtäminen pois kunnilta, vaan isommat kunnat. Suomi tarvitsee kuntauudistuksen, jolla kuntien lukumäärä pudotetaan nykyisestä 311 kunnasta alle sataan. 

Monet kunnat ovat liian pieniä demokratian toteutumiselle

Sen lisäksi, että yhä harvemmat kunnat selviävät nille asetetuista tehtävistä, pienimmät kunnat eivät kykene varmistamaan demokratian toteutumista kunnallishallinnossa. 

Muutaman tuhannen asukkaan ikääntyvissä kunnissa on vaikeaa löytää päteviä ehdokkaita kuntavaaleihin. 2017 kuntavaaleihin asettui 9,4% vähemmän ehdokkaita kuin edellisiin vuoden 2012 kuntavaaleihin. Lasku on selvästi voimakkaampi kuin kuntaliitosten vuoksi tapahtunut avoimien valtuustopaikkojen lasku. 

Ehdokasmäärän laskun takana on vielä vahvempi muutos ehdokkaiden ikäjakaumassa. Nuorten eli 18-30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä laski erityisen kovaa 19,5%. Samanaikaisesti yli 65-vuotiaiden ehdokkaiden määrä kasvoi 16,5%. Tämä ennakoi, että vaalikauden tai kahden kuluttua tullaan näkemään entistä voimakkaampi pudotus ehdokkaaksi haluavien määrässä. 

Erityisen akuutti ongelma on kaikkein pienimmissä kunnissa. Esimerkiksi Luhangan kunnassa annettiin viime kuntavaaleissa 461 hyväksyttyä ääntä, joilla valittiin 15 paikkainen valtuusto. Olettaen että valitut valtuutetut itse äänestivät, heidän omat äänet muodostivat yli kolme prosenttia kaikista annetuista äänistä. 

Lisäksi jokainen ehdolla ollut valittiin vähintään varavaltuutetuksi. Jotta demokratia toimii, täytyy olla mahdollisuus vaihtaa valtaa käyttävät edustajat. Jos kaikki ehdokkaat ovat automaattisesti vähintään varavaltuutettuja, tämä periaate ei toteudu. Voi perustellusti sanoa, että luhankalaisilla ei ollut vaaleissa todellista valinnanvapautta.

Myöskin osa Kittilän kunnan ongelmista on sellaisia, jotka olisivat ratkenneet viime kuntavaalien yhteydessä jos äänioikeutettujen määrä olisi ollut suurempi ja tarjolla olisi ollut parempia vaihtoehtoja.

Naapurimaamme ovat toteuttaneet kuntauudistukset

Virossa toteutettiin viime vuonna laaja kuntauudistusta, joka asetti kunnan väestöpohjalle alarajaksi 5000 asukasta. Uudistuksen myötä kuntien lukumäärä putosi 213:sta kunnasta nykyiseen 79:een. Samalla myös tarvittavien kunnanvaltuutettujen määrä putosi yhteen kolmasosaan aiemmasta. 

Myös Ruotsi ja Tanska ovat järkevöittäneet kuntarakenteitaan. Tanska toteutti merkittävän kuntauudistuksen 2007, jolloin kuntien lukumäärä laski alle sataan. Ruotsissa isot uudistukset tehtiin jo 1970-luvulla, jolloin kuntien lukumäärää supistettiin alle kolmeensataan, mikä on lähes 10 miljoonan väkilukuun suhteutettuna mielekäs määrä.

Nykyisin valtioneuvosto pystyy päättämään kuntien pakkoliitoksista ainoastaan tapauksissa, joissa kunta on taloudellisissa vaikeuksissa ja luokiteltu kriisikunnaksi. Tämä on ongelmallista, sillä se kannustaa vastuuttomaan talouden pitoon. Kunnanjohtajat voivat antaa velkataakan kasvaa tietäen, että pakkoliitoksen myötä siitä suurin osa tulee naapurikunnan veronmaksajien maksettavaksi.

Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin on johtanut merkittäviin muutoksiin kuntien elinvoimaisuudessa ja asukasluvuissa. Nykyinen yli 300 kunnan malli toimi Suomessa, jossa väestö oli jakautunut huomattavasti nykyistä tasaisemmin ympäri maata. Kaupungistumisen myötä Suomen 313:sta kunnasta nykyään jo lähes puolet on alle 5000:n asukkaan pikkukuntia.

Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta lähes kaikkien pikkukuntien väkiluku on tasaisessa laskussa eikä muutosta tähän ole näköpiirissä. Hajanainen kuntakenttä tarkoittaa runsaasti päällekkäistä hallintoa ja pienten kuntien talous ei välttämättä kestä kunnan perustoimintojen vaatimia investointeja kuten koulujen peruskorjauksia.

Suomen tulisi ottaa mallia kuntauudistukset toteuttaneista maista. Selkeintä olisi asettaa kunnan väkiluvulle alaraja, esimerkiksi tuo Viron suunnittelema 5000 asukasta, ja antaa kuntien valita liitoskumppaninsa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Oletko koskaan käynyt Ahvenanmaalla?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Näyttää pikemminkin siltä, että suurilla kunnilla on vaikeuksia selviytyä tehtävistään. Veroäyri Jyväskylässä on 20.0 ja Luhangassa 18.50 (Keski-Suomen suurin ja pienin kunta). Luhangan veroäyri on Keski-Suomen alhaisin. Koska kunta kuitenkin tuolla veroäyrillä pärjää se ilmeisesti tarkoittaa, että se on myös Keski-Suomen kustannustehokkain kunta.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Kuinka paljon Luhanka saa valtion verotulojen tasauksia? Näin on käynyt joissakin tapauksissa, että kunnallisvero on pienempi pikkukunnassa kuin naapurissa olevassa elinvoimaisemmassa kunnassa.
Samoin Luhangasta käydään Jyväskylässä asti töissä joten verotulot ohjautuvat Luhankaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Se on Muurame, josta käydään Jyväskylässä töissä. Siellä veroäyri on 19.50. Luhangassa ainakin opettajat ja kunnanjohtaja tulivat päivittäin töihin Jyväskylästä mutta en tiedä, mikä juuri nyt on tilanne.
Erilaiset tasaukset mennevät samoilla säännöillä kaikille kunnille joten niilläkin on vaikea yksittäisten kuntien suurempia eroja selittää.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Esimerkiksi Suomen kanssa lähes samankokoisen väestöpohjan omaavassa Irlannissa on päädytty siihen, että yksi järjestäjä järjestää sote-palvelut koko väestölle."

Irlannin pinta-ala on 70 273 km2 ja väestötiheys 71 / km².
Suomen 338 448,72 k2 ja 16,3 / km².

En pitäisi vertailukelpoisena.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Kunnat on ovat nyt aika tavalla maksimikokoisia, joitakin liitoksia mahtuu vielä kun katsotaan asiaa esim työmatka pendelöinnin kannalta asiaa. Pudasjärven maantieteestä ja väestöntiheydestä johtuvat ongelmat eivät ratkea sillä jos se liitettäisiin esim Ouluun.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Kaikkein kustannustehokkain vaihtoehto olisi keskusjohtoinen jarjestelma, koska siina voidaan hyodyntaa kaikki mittakaavaedut. Vain riittavan pienissa kunnissa voi lahidemokratia toteutua.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Luojan kiitos, ettei Helsingin päivähoidosta ja perusopetuksesta löydy mitään ongelmia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Lähes tulkoon kaikki hyväksyvät sen, että suuri osa Suomen 311 kunnasta ovat liian pieniä järjestääkseen kustannustehokkaasti lain velvoittamia sote-palveluita.

THL tarkkailee kuntien sote-menoja. Pienet kunnat eivät ole kustannustehottomia. Linkkaan tuohon alle THL:n artikeklin asiasta. Kun vikaisee siinä mainittua karttaa, voi nähdä, että Lapissa kustannukset ovat koholla, mutta muuten pienet kunnat (asukasmäärällä tai pinta-alalla mitattuna) eivät ole erityisen kustannustehottomia. Jos katsoo kartan siniseksi väritettyjä taloudellisia kuntia, niiden joukossa ei juuri suurimpia kuntia tai kuntaliitoskuntia ole (Jyväskylä positiivisin poikeus). Soten taloudellisuus ei siis ole mikään syy liittää kuntia yhteen.

https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-poli...

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Suomi on aluehallinnon kehitysmaa. Tsaari siirsi pääkaupungin venäläisen vallan alle Helsinkiin. Itsenäisyyden aikana jopa maakunnat lakkautettiin.

Kannattaisi tutustua Suur-Tukholmaan tai vaikkapa Lontooseen:

Lontoon kaupunki koostuu 32 kaupunkipiiristä ja kahdesta itsenäisestä kaupunkioikeudet omaavasta alueesta: City of London ja City of Westminster. Sisä-Lontoon muodostavat 12 kaupunkipiiriä, loput 20 muodostavat Ulko-Lontoon.

Kaupunkipiirit vastaavat suurimmasta osasta alueidensa julkisten palveluiden, kuten koulujen, sosiaalipalveluiden, jätehuollon ja kunnallisen vuokra-asuntojen, tuottamisesta. Ne keräävät kunnallisveroa. Kaupunkipiirejä hallitsee neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava valtuusto.
(Wikipedia)

P.s. Jopa 340 000 asukkaan Islannissa on 103 kuntaa, 23 historiallista maakuntaa ja 14 kaupunkia. Se on vihreää demokratiaa.

Käyttäjän MattiESimonaho kuva
Matti Simonaho

Onko pakkoliitoksella hyvä tai huono seuraamus, kai se riippuu siitä että mitä on rakentmassa ja mitä pakkoliittää toisiinsa. Öljyä ja vettä on vaikeaa pakkoliittää. Ilman öljyä pärjää, mutta ilman vettä ei.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Suomessa riittäisi hyvin noin 50 - sata elinvoimaista kuntaa.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Vastaus kommenttiin # 11

8-9

Terveisin

Ingmar Forne

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Onko kuntien määrä ratkaiseva vai voisiko liitosten vaihtoehtona toimia entistä laajempi yhteistyö kuntien kesken?

Toki useinmiten näyttäisi siltä, että paljon porua ja valitusta aiheuttaneet kuntien pakkoliitokset muuttuvat normaalitilaksi muutamassa vuodessa. Eli varmasti niilläkin on paikkansa.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Oho! Minä jo aloin uskoa että kaupunki-imperialismi olisi laantunut Helsingissäkin.

Ei näköjään ole.

Jokunen vuosi sitten Helsinki suoritti anschlussin Sipoosta. Koska Helsinki katsoi olevansa liian pieni kunta. Helsinki katsoi tarvitsevansa elintilaa. Idästä. Siinä uudessa elintilassa ei ymmärtääkseni ole anschlussin jälkeen tapahtunut paljoakaan. Joten mihin sitä oikein tarvittiin?

Helsinki on asukasmäärältään Suomen suurin kunta, joka kuitenkin taitaa edelleen olla ainakin blogistin mielestä liian pieni.

Helsingissä on 631000 asukasta.
Suomessa on 5503000 asukasta.
Siihen mahtuu 8,72 Helsingin kokoista kuntaa. Mutta koska blogisti katsoo että Helsinki on liian pieni, niin kasvatetaan kokoa, niin että koko maa jaetaan sitten kahdeksaan kuntaan.

Miksei blogisti ehdota kertaheitolla että lakkautetaan kunnat tykkänään, ja annetaan tehtävät vaikkapa maakunnille?

Terveisin

Ingmar Forne

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kuitenkin vihreätkin ovat puhuneet esimerkiksi Helsingin osalta kaupunginosavaltuustoista. Eli siis joissain asioissa oltaisiin jakamassa näitä suurempia yksiköitä? Vai pelkkä kahvikerhoko se kaupunginosavaltuusto olisi, ilman mitään päätäntävaltaa ja rahaa?

Katsotaan nyt tuo maakuntamalli… Tuskinpa siitäkään katastrofia tulee. Maakunnan sisällä kunnat voivat halutessaan yhdistyä edelleen.

Pirjo Hokkanen

Mikko on täysin oikeassa vaikka onkin vihreä. Tätä kuntien yhteen liittämistähän yritettiin tosissaan joitakin vuosia sitten, mutta muistaakseni kepu torppasi silloin hankkeen. Ei ole mitään järkeä laittaa pystyyn kolmiportaista systeemiä. Enemmin ja myöhemmin pitäisi maakunnille hommata ilmeisesti myös verotusoikeus. Mitä enemmän kokkeja sitä huonompi soppa....

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset