Mikko Kiesiläinen

Hallitus lisää ympäristölle haitallisia yritystukia

Vuosi sitten hallitus asetti surullisenkuuluisan yritystukityöryhmän selvittämään yritystukien leikkaamista keskustalaisen Mauri Pekkarisen johdolla. Vuoden alussa kun työryhmän työ oli vielä kesken Mauri Pekkarinen lausui A-Studiossa, että ainakin ilmastopäästöjä aiheuttaviin yritystukiin pitää pystyä puuttumaan. Kuten nyt hyvin tiedämme, niin työryhmä ei lopulta saanut minkäänlaista esitystä aikaiseksi. 

Nyt, kun yritystukikeskustelu on taas pudonnut pois uutisotsikoista, hallitus lisää jälleen yritystukia. Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti lisäävänsä kuljetustuen määrärahaa miljoonalla eurolla kuuteen miljoonaan euroon. Kuljetustukea maksetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitseville teollisuusyrityksille, jotka kuljettavat tuotteitaan yli 260 kilometrin päähän. 

Ympäristöministeriön Ympäristön kannalta haitalliset tuetraportin mukaan kuljetustuki on ympäristölle haitallinen yritystuki eli juuri sellainen, johon Pekkarinen lupaili ainakin puututtavan.  Kuljetustuki lisää rekkojen liikennesuoritteita ja siten hiilidioksidipäästöjä. 

Vaikka jättäisi kuljetustuen ilmastolle vahingollisen vaikutuksen huomioimatta, niin myös sen taloudelliset vaikutukset ovat Suomelle vahingolliset. Yksittäinen yritys voi saada kuljetustukea jopa 500 000 euroa vuodessa. Helsingin Sanomien mukaan vuosina 2010–2013 eniten kuljetustukea saanut yhtiö Pölkky Oy sai tukea yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa. Pölkky valmistaa raskaita sahatuotteita, joita se kuljetetaan osittain kuljetustuen turvin Etelä-Suomeen. Etelä-Suomessa olevat Pölkyn kilpailijat eivät saa vastaavaa tukea, jos he haluavat myydä tuotteitaan Pohjois- tai Itä-Suomeen. Tämä tarkoittaa, että tuki vääristää myös kilpailua. 

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan alueelliset tukitoimet eivät lisää taloudellista toimintaa vaan ainoastaan siirtävät sitä. “Tutkimuksessa havaittiin, että työllisyys kasvaa tuetuilla alueilla tukea ilman jäävien alueiden kustannuksella. Lisäksi työllisyysvaikutukset katosivat kokonaan, kun tukitoimet päättyivät. Tulokset viittaavat siihen, että kokonaistyöllisyyden lisäämisen kannalta alueelliset tukitoimet ovat usein tehotonta politiikkaa,” raportoi VATT. 

Se, että valtio verottaa palkkatyötä ja muuta taloudellista toimintaa siksi että voi lahjoittaa kuusi miljoonaa euroa kuljetustukena pois, on täysin järjetöntä ja ympäristölle vahingollista toimintaa. Kun otetaan huomioon verotuksen aiheuttamat hyvinvointitappiot ja ympäristölle aiheutuvat vahingot kuljetustuen kokonaisvaikutukset ovat Suomelle negatiiviset. On surullista, että hallitus ei ole leikannut tätä tukea kokonaan pois ja suorastaan masentavaa, että se lisää sitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Haitallisista yritystuista, tällä hetkellä on menossa uuden tuulivoimatuen huutokauppa. Kustannusarvio 200 - 500 miljoonaa. Ville Niinistö sen haukkui liian pienenä.

"Yksittäinen yritys voi saada kuljetustukea jopa 500 000 euroa vuodessa."
Vau. TuuliWatti voi saada 100 miljoonaa.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Yritystuissa on todellakin merkillinen tuulivoimapainotus.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/04/mot-tutki...
Tuossa on poliitikkojen yleisestä haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä (selaa alaspäin, useita artikkeleita):
https://www.hs.fi/aihe/yritystuet/

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yritystuissa on todellakin merkillinen tuulivoimapainotus."

Taitaa olla EU-johtoista älyttömyyttä kun Ranskakin luopuu ydinvoimasta ja satsaa tuulivoimaan. Ei näitä järjellä voi käsittää.

Käyttäjän KalleAhonen kuva
Kalle Ahonen

Pölkky Oy:n tuotanto menee valtaosaltaan suoraan vientiin. Kotimaan myynti on marginaalista. Koko Suomen sahojen tuotannosta (12 miljoonaa kuutiota) 3/4 osaa on vientiä. Nuo muutamat Pohjoisen sahat tuovat kuitenkin vientituloja kohtuullisen hyvin, ja elättää ympäristönsä. Viennistähän Suomi elää. Tuomaansa lisäarvoon nähden tuki on marginaalinen.

Muutamia rakennustuotevalmistajia pohjoisessa on, jotka kilpailevat kotimaan markkinoilla etelä-Suomen vastaavien kanssa huonolla menestyksellä, kuljetustuesta huolimatta. Näissä tapauksissa kuljetustuki ei ole järkevää.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Jos yritys on niin kannattava ja mahtava, niin mihin se tarvitsee veronmaksajien rahoja? Ja miksi juuri tämä Pölkky, eikä joku sen kilpailijoista? Eikö tämä vääristä kilpailua aika radikaalisti, että joku tietty toimija saa miljoonien tuet ja toiset eivät saa?

Käyttäjän KalleAhonen kuva
Kalle Ahonen

Saa tukia muutkin Tuen nimet vaan muuttuu. Tuossa linkissä on taulukko, jossa 15 suurinta tuensaajaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10095106

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Oheisessa yritystukijutussa YLE on onnistunut hyvin:
https://yle.fi/uutiset/3-10095106

ja miten siten kävikään? Mutta se tuulivoimatuki, se...

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Pienenä kevennyksenä yksi esimerkki laskennallisten yritysverotukien laskennallisesta käsittelystä:

Jos haluaisimme tehdä lukuisat autoilijat tyytyväiseksi, voisimme alentaa moottoribensiinistä kannettavaa valmisteveroa 17,23 senttiä litralta. Arvonlisäveron kanssa tämä alentaisi bensiinin kuluttajahintaa 21,37 senttiä litralta.

Moottoribensiinin arvioitu verokertymä pienenisi tällä muutoksella ensi vuonna 383 miljoonalla eurolla, eli tämän verran euroja veronmaksajat maksamistaan veroista säästäisivät.

Samalla laskennallisesti säästäisimme dieselpolttoaineen laskennallisia verotukia 567 miljoonaa euroa eli laskennallisesti tämä toimenpide toisi voittoa verottajalle 184 miljoonaa laskennallista euroa.

Tässä laskelmassa otettiin siis huomioon vain dieselpolttoaineesta kerätty vero. Huomioimalla myös työkoneissa käytetyn polttoaineen verotus, verottajlle tuleva laskennallisten verotukien säästö olisi tämän operaation seurauksena vieläkin suurempi.

(lähteet: valtion talousarvioesitys vuodelle 2019, sekä edellisessä kommentissa viitattu helsingin sanomien artikkeli)

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Yritystuista valtaosa tulee eu kautta eli lopettamalla ne Suomessa muille EU-maille jää enemmän jaettavaa. Suomen maksuksuosuus eulle ei pienene vaikka jättäisimme tuet ottamatta.
Omista budjettivaroista
Tulevilla tuilla kompensoidaan myös Suomen sijainnista ja ilmastosta johtuvaa haittaa kilpailijamaihin nähtynä, hyvänä esimerkkinä sahateollisuus. Eteläsuomenkin sahat ja muu teollisuus häviävät ruotsin vastaaville huomattavasti rahtimatkan pituudessa, sillä rahalla ja vaivalla jolla Suomen kauppatavara on Tukholman satamassa, ruotsin vastaava on jo Euroopan markkinoilla.
Lopettamalla yritystuet Suomessa saamme tilalle eurooppalaista tai muualla maailmassa heikomman valvonnan alla tehtyä mutta silti tuettua tuotantoa ja se tuki voi silti olla lähtöisin suomalaisesta rahapussista eu kautta kierrätettyä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kaikkiaan vuonna 2017 Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ELY-keskusten ja maakuntaliittojen päätettäväksi. Näistä vain osa on yrityksille ja osa sitten menee oppilaitoksille yms toimijoille. Sanoisin että yritystuen määrä on noin pari sataa miljoonaa.

Jos sitä peilataan keskusteluissa olleisiin noin 4 miljardin yritystukiin, niin ei tuosta nyt millään ilveellä mainitsemaasi "valtaosaa" saa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Lopettamalla yritystuet Suomessa saamme tilalle eurooppalaista tai muualla maailmassa heikomman valvonnan alla tehtyä mutta silti tuettua tuotantoa"

Sairasta tukipolitiikkaa eli parempi lopettaa EU ja aloittaa Euroopassa markkinatalous.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Vihreälle puolueelle pitäisi säätää haittavero ja tietennii sen kannattajille.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Mikko Kiesiläiselle:

Tässä hieman lisätietoa aiheesta kuorma auto vs muut liikennemuodot

taloudellisuus ja päästöt : https://new.abb.com/docs/librariesprovider91/infog...

saman ovat kotimaan varustajat todenneet tänä syksynä:
https://shipowners.fi/merenkulkualan-toimet-paasto...

yhteiskunnan ulkoiset kustannukset : http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/...
Eli
Kysymys on paljon suurempi ja laajempi, mitä yksittäinen mainitsemasi ja esiinnostamasi kuorma autojen kuljetustuki. Siksi sitä on myös hankala muuttaa. Kyse on maan liikenneinfra järjestelmästä ja ns Suomi on Saari liikennestrategiasta Tarkoittaa sitä että sidosryhmien kanssa on sovittu maahan rakennettavasta liikenneinfrasta jonka avulla harjoitetaan maassa vienti ja tuonti toimintaa. Toiminta on sovittu hoidettavaksi niin että rannikkosatamiin ja rannikkosatamista rahdataan kuorma autoilla (noin 80% ) ja raiteilla (20%) tavaroista sisämaahan ja sisämaasta. Ja merikuljetuksille tuetaan maksimilastikokojen satamaverkko niin että laivarahtikustannukset voidaan minimoida.

Tällä linjalla on menty ja saatu Suomeen infra jossa nyt on menneillään (alkoi vuonna 2013) kuorma autojen lastikokojen maksimointi.

Järjestelmä perustuu siis neljään liikennemuotoon(lento,meri,maantie ja raideliikenteet) ja kuorma autojen alueellinen tuki on lohdutuspalkinto hyvin pienelle osalle kuljetuksia.

++++

Olen havainnut jo useana eduskunta kautena , että uudet kansanedustajat ovat olleet innokkaana aloittamaan liikennepoliittisia uudistuksia.

Mutta asiat jäävät ennalleen jo parin kolmen kuukauden jälkeen eduskunnassa.

Ja yhteistyö uudistajien kanssa loppuu siihen …..mikäli ne eivät ole yllämainitussa linjassa LVM:n kanssa.

Em Suomi on Saari liikennemallin tukijat ja tekijät löydät mm erään tälle eduskunnalle vuonna 2015 tehdyn yksipuolisen em liikennemallille tehdyn lobbausraportin http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-jul... johdannosta.

Jos vielä senkin jälkeen olet todella sitä mieltä että kannattaa jatkaa juurisyihin, ja sen arviointiin onko Suomi on Saari oikea liikennemalli meille , niin tässä vinkkejä siitä miten pääset kokonaisuudesta selville:

Aloita vuonna 2011 sovitusta EU liikennestrategiasta, sen löydät netistä https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2... , näet että olemme sopineet EU tasolla vuonna 2011 maantieliikenne volyymien siirrosta vesiliikenteeseen.

Katso vesiliikenneväylät sivustolta http://kanaler.arnholm.nu/suomi/suomi.html näet että meillä on euroopan kolmanneksi eniten sisävesiväyliä, kolme sisävesivesistöä, joita ei ole tehty yhdeksi verkoksi, eikä kotimaan kamaralta mereen yhdistettäväksi, eli ei ole mahdollista samalla kalustolla voida operoida koko 9500 km verkostolla(vrt raiteita 6000km).

Katso LVM ja ELY hallinto, strategiat , infran korjausvelka raportit ja LVM budjetit ,laske mukaan otetut liikennemuodot ja vertaa niitä viiteen EU:ssa sovittuun liikennemuotoihin ja puuttuvalle liikennemoodille mahdolliseksi tehtyihin tukijärjestelmiin (mm. se että valtiolla on mahdollisuus hakea EU:lta 38 erilaista tukea em sisävesiväylien pullonkaulojen korjaamisiin- joita ei ole edes luetteloitu valtion toimesta ) https://ec.europa.eu/transport/modes_en niin havaitset että maassa on tietoisesti jätetty EU liikennestrategian mukainen maantieliikennevolyymien siirtomahdollisuus tutkimus tekemättä vuodesta 2011 alkaen.

Vastapainoksi on tehty valtion LVM hallinto täysin ilman sisävesiliikennemoodia , vastaamaan metsäteollisuuden aluehankintamonopolimallia johon aluehallinnon ELY järjestelmä on sidottu ilman alueiden sisävesiliikenne hallinto tai kehittämishenkilöstöä (vrt maantie ja raideliikenne)

lisätietoja siitä mitä hallinnossa on tehty ja jätetty tekemättä vv 2006-2017 löytyy sivustolta www.sisävesi.fi

Liitän tähän 28.11.2018 kirjoitetun metsäteollisuuden blogin linkin
https://www.lastuja.fi/kun-vientiteollisuus-menest...

ja Arvoisa toimitusjohtaja Timo Jaatinen ,

Koska on enemmän kuin todennäköistä, että laittamaani kommenttia kirjoitukseenne ei julkaista lastuja sivuilla, laitan sen näin emaililla facebookin lisäksi Teille ja valituille päättäjille tiedoksenne.

https://www.lastuja.fi/kun-vientiteollisuus-menest...

Mielenkiintoista julkisuuteen tuloa metsäteollisuudelta, toimitusjohtaja Jaatinen kirjoittaa tänään Lastuja blogissaan: ’

”Metsäteollisuus ry on asettanut myös tulevan vaalikauden vaikuttamistyönsä tärkeimmäksi tavoitteekseen sen, että seuraava hallitus pidättäytyisi kaikista metsäteollisuuden kilpailukykyä heikentävistä toimista.”

Nyt ollaan mitä ilmeisimmin metsäteollisuuden ns Suomi on Saari liikennestrategian avulla saavutettujen etujen maksimoinnin kulminaatiopisteessä, ja metsäteollisuudessa on otettu lusikka kauniiseen käteen ja havaitaan,
että on aloitettava puolustamaan saavutettuja etuja.

Metsäteollisuus sai 2000 luvun alussa Vuosaaren satamapäätökset aikaan, minkä sivutuotteena tuli metsäteollisuuden alueellinen raaka aine hankintamonopoli, jota ei ole vielä purettu. Vaan päinvastoin vahvistettu yli 90% osuudella maamme liikenne infra budjeteista sitten vuoden 2011. Suurin voittonne oli Äänekoski jonne esim Jyväskylän Energian tavoitteen 30 miljoonaa euroa vesiliikennekuljetuksille Päij’änne Keitele vesilogistiikan vahvistamiseksi sijaan, saitte 180 miljoonaa euro jolla vahvistettiin kestävän kehityksen vastaisesti maa ja meri liikennettänne Helsingin kautta maailmalle

Samoin metsäteollisuus sai lopetettua sisävesiliikenne kehittämisen valtion ja LVM:n johtajapaikkojen avulla maantie ja raideliikenne budjetteihin ja hallintoon yli vuosikymmeneksi haluamansa maantie ja raideliikenne kehittämismonopolin ja mikä tärkeintä saatiin sisävesiliikenteen tutkimustoiminta jäihin, vaikka EU liikennestrategiassa oli toisin sovittu jo vuonna 2011.

Eli metsäteollisuus on vihdoin havainnut, että Kotkassa on valtion rahoituksella aloitettu Venäläisten kanssa yhteistyössä tutkimaan kestävän kehityksen mukaisesti, miten maantieliikennettä voidaan siirtää vesiliikenteeseen Venäjän ja Saimaan välisessä tavaravaihtoliikenteessä.

Tämän tutkimus linjan estäminen ja vahinkojen minimointi on must koska tutkimusten laajentuminen koskemaan koko Järvi suomea on uhka .

Mikäli tutkimuksia laajennettaisiin niin tutkimukset ja niiden seurauksina mahdolliset muutokset tulisivat koskemaan ei ainoastaan koko Järvi Suomen noin 30 miljoonan vuotuisen tonnin pro rata metsäteollisuuden osaa , vaan myös metsäteollisuuden noin 80 miljoonan tonnin vuotuista raskaan maantieliikenteen avulla hoidettua hankintalogistiikkaa.

Molemmat tulisivat aivan uudenlaisen kilpailun kohteeksi suurlastien sisävesiltä kuljettamis mahdollisuuksien avulla - vapaaseen kilpailuun ja myyjien mahdollisuutta valita ostajat koko maasta tai ulkomailta. Nyt maantie, raide kuljetukset mahdollistavat käytännössä vain valitut ostajat.

Vesiteitten mukaan tulo Järvi Suomen puun ostoon ja myyntiin on todellinen uhka mikä on mm KTM (nykyisin TEM) raportissa 16/2007 sivulla 24 todettu.

Ja tämän liikennepoliittisen uhkan estäminen on onnistunut metsäteollisuudelta jo kohta 20 vuotta. Eli Vuosaaren päätöksestä lähtien.

Nytkö Kotkassa aloitetut tutkimukset alkavat näkyä jo johdon ulostuloissa ?

Viitteet: https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2... ; www.sisävesi.fi ; www.vesitiet.org ja http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-p... ja https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/jul... sivulta 263

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Vielä yksi kommentti vertailu Koskien Päijänne - Keitele maantie vai vesiliikenne :

ABB mainostaa Amerikassa uutta sisävesien sähkökäyttöistä hinaajatyyppiä 15 vuoden aikajanalla, se saavuttaa valmistajan mukaan kuljetuksissa entisiin hinaajiin verrattuna 30% eli noin 8,5 miljoonan dollarin säästöt elinkaarensa aikana.

https://new.abb.com/docs/librariesprovider91/infog...

Meillä valtio tekee sisävesiväylärakentamisia ja laivainnovaatiotukia koskevia päätöksiä 5 vuoden aikajana vertailuilla. Ja jättää jatkotutkimukset lupaamansa viiden vuoden jälkeen tekemättä ja alkaa suoraan tukea kilpailevaa maantieliikenne infraa edellä kuvatun Äänekoski tapauksen mukaisesti.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Käyttäjän JuntunenMartti kuva
Juntunen Martti

Yritystuista on se hyvä puoli, että vihreät pääsee asumaan ruuhkasuomeen kerrostaloihin. Betonielemettitehtaille löytyy työvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomessa ja ne on tärkeitä työpaikkoja. Jos elementtiin tehtäisiin ns. etelässä niin asumiskulut nousisi kuin sähkönsiirtomaksut vihreitten toimesta.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Kummassa roolissa Kiesiläinen kirjoittaa, vihreiden kansanedustajaehdokas vai Liberan toiminnanjohtaja?

Käyttäjän KariMattiNivala kuva
Kari Matti Nivala

On loogista että vihreät vastustavat kaikkea sellaista mikä luo työpaikkoja ja verotuloja. Vain perustulo kelpaa. Se olisi myös yritystukea - olut baareille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset